Loviisaan on rakenteilla kaksi datakeskusta. Loviisan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti viranhaltijoille kysymyksiä Hypercon ja Nova Complexin hankkeista syyskuussa 2025. Hankkeita kiirehdettiin eteenpäin, mutta tahdoimme tehdä päätöksemme mahdollisimman tarkkaan ja laajaan tietoon perustuen.
Hyperco -datakeskushanke
- Millainen avoimuus ja läpinäkyvyys datakeskuksen toiminnassa on
odotettavissa? Mitä tietoja kaupunkilaisille voi kertoa ja mitä ei, tulevista
asiakkaista tai vuokralaisista, eli isoista teknologiayrityksistä? Jos
kaupunkilaisilla on kysymyksiä datakeskuksesta, millaisia vastauksia he
voivat saada? Turvallisuussyistä näiden seikkojen on oltava jokseenkin
salaisia ja toivomme, että etukäteen loviisalaisten asukkaiden ja päättäjien
odotukset ovat realistisella tasolla – avoimuuden, demokratian, yhtiöiden
oikeuksien toteutumisen ja mahdollisen tulevaisuuden hämmennyksen
välttämisen nimissä. - Tarvitseeko Loviisan kaupungin allekirjoittaa jonkinlainen salassapitosopimus?
- Voimmeko odottaa, että Hyperco tulee maksamaan yhteisöveroa Loviisaan?
Päättäjillä saattaa olla odotuksia, joiden pohjalta teemme päätöstä – ovatko ne
realistiset? Hypercolla on useita sisaryhtiöitä ja Loviisaan onkin rekisteröity
johdon konsultoinnin firma, Hyperco Quantum Oy. Yrityksen omistus on
kuitenkin kansainvälinen. Millaista tulosta on odotettavissa, voittoa Suomessa,
tai yhteisöveroa Loviisaan? On mahdollista, että yritysjärjestelyiden ja
lisenssimaksukäytäntöjen avulla yhtiö ei juuri maksa Suomeen yhteisöveroa. - Maksaako yritys normaalin kiinteistöveron? Jos rakennusoikeus käytetään
kokonaan, kiinteistövero toisi Loviisalle 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Loviisan pitäisi ehdottomasti pitää huolta siitä, ettei kiinteistöveroalennuksia
tai sopimuksia kiinteistöveron vähennyksistä ole. - Voiko vuokrasopimuksen arvo voi vähentyä jos tarvittava
pinta-ala on vähäisempi kuin sopimuksen kattama koko mahdollinen alue?
Tämä vaikuttaisi vuokratuloihin ja myös kiinteistöveroon, vaikkei kiinteistövero
ole välttämättä pinta-alariippuvainen, vaan rakennuksen arvoon pohjautuva. - Onko tehty riskiarvioita siitä, mikä Loviisan riski on infrastruktuurin luomisessa
jos projekti ei lopulta toteudukaan? Mitä jos hanke epäonnistuu, millainen
riskianalyysi voidaan tehdä siitä, että maa-alue jää Hypercolle vuosiksi vaikkeivät sitä käyttäisikään? - Paljonko kaupungille tulee kustannuksia hankkeesta, suunnittelusta ja kaavamuutoksesta? Mikä on arvioitu hintalappu kaupungille mahdollisesta infrastruktuurin rakentamisesta? Puuston kaato ja ruoppausmassan poisto tapahtuu Loviisan kaupungin piikkiin. Mikä on hinta-arvio tuolle työlle? Mitä jos koko alueen puusto kaadetaan, mutta sinne ei koskaan rakenneta mitään ja metsä kaadettiin turhaan? Onko kaupunki poistamassa koko 26 hehtaarin alueelta heti koko puustoa vai voiko infran toteuttaa sitä mittaa kun Hyperco tulevaisuudessa rakentaa datakeskusta? Näin puustoa kaadettaisiin vain sen verran kuin tarvitsee ja pääomaa ei kaupungilta uppoaisi alueeseen ennen kuin yritys aluetta tarvitsee.
- Kun muutetaan kaavaa, missä ovat vastaavat maa-alat, jos tarvitaan nykyisen kaltaiseen tarkoitukseen, eli tavaraliikenneterminaalin korttelialueeksi (LTA)? Vai voimmeko Venäjän hyökkäyssodan vuoksi olettaa, ettei tarvetta logistiikkakeskukselle Loviisassa enää tule olemaan? Paikka on sinänsä ideaali liikenteellisesti ja datakeskus ei varsinaisesti vaadi näin hyviä liikenneyhteyksiä.
- Mihin vuokrataso perustuu, jottei mene liian halvalla? Perustuuko kokemuksiin muissa kaupungeissa tai Hypercon toimintaan muualla? Kaupunki tarjoaa vuokrasopimuksessa juuri sitä vuokrasummaa, jota Hyperco tarjosi. Vai koska kyseessä on ollut kilpailutus, onko kaupungin pysyttävä juuri siinä summassa, mitä tarjouksessa yritys on esittänyt?
- Vuokralainen on velvoitettu siistimään alueen vuokra-ajan päättyessä. Miten siistiminen vertautuu alueen ennallistamiseen?
- Vuokra-alueen vieressä Tesjoella on ampumarata ja Hyperco luonnollisesti toivoo, että tuo ampumarata siirretään muualle. Se taitaa olla edellytys datakeskuksen onnistuneelle rakentamiselle. Selvitetäänkö ampumaharrastuksen mahdollisuutta muualla Loviisassa? Alueella kulkee myös Loviisan Urheilupaviljongin 7,5 km ja 10 km hiihtoladut, joiden siirtäminen on huomioitava.
- Voiko datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä käyttää Loviisan kaukolämpöverkossa? Ilmeisesti alustava sopimus on tehty Loviisan Lämmön kanssa.
- Työllisyydestä: Business Insider selvitti, että Amazon-yhtiön isoimmissa datakeskuksissa Yhdysvalloissa työpaikkoja on kokoaikaisesti 120 ja vähimmillään saattaa olla vain 25. Kouvolan datakeskukseen Hyperco arvioi peräti 200 pysyvää työntekijää. Loviisaan Hyperco arvioi 100 pysyvää insinööritason työpaikkaa. Ovatko Hypercon arviot työpaikkojen määrästä realistiset? Ovatko nämä työpaikat etätyöpaikkoja? Modernit datakeskukset vaativat vähän fyysistä paikallaoloa. On realistista, että työntekijöiden tuloverot saattavat mennä muualle ja päätöksenteossa ja viestinnässä tästä on hyvä olla tietoinen. Miten työntekijöiden jäämistä Loviisaan voidaan tukea?
- Olemmeko riittävästi Loviisassa varautuneet tai tietoisia yhtiön omistussuhteisiin liittyen, ja kysyttäessä valmiit perustelemaan miksi teemme kauppaa tahojen kanssa, jotka herättävät keskustelua ja kysymysmerkkejä?
- Sähköstä: Ymmärtääksemme sähkö riittäisi jos Fingrid yhdistää Skogbackan sähköaseman kantaverkkoon, ja datakeskuksen toteutuminen onkin tästä seikasta kiinni. Irlannissa 25 % sähkönkulutuksesta menee datakeskuksiin. Käsityksemme on, että Suomessa datakeskustoiminta ei nostaisi sähkönkulutuksen hintaa kuluttajalle koska sähkön kapasiteettia myös nostetaan samalla kun datakeskuksia rakennetaan. Erikseen on harvinaisemmat poikkeusolosuhteiden yksittäiset päivät. Kouvolassa Hypercon datakeskuksen rakentaminen on kaupunginvaltuustossa herättänyt odotuksia jopa siitä, että kuluttajan sähkönhinta madaltuu. Onko teillä antaa lisätietoja sähköön liittyen?
Nova Complex -hanke
- Mikä on maan myyntihinta? Mitä taloudellisia tuottoja Loviisalle on tiedossa
hankkeesta? - Minkä kokoisesta alueesta puhutaan?
- Millaisia työllisyysvaikutuksia Nova Complex on sanonut datakeskuksella olevan?
Miten paljon työllisyydestä on oletettavissa olevan suomalaista työvoimaa? Monia
tarvittavia osaajia ei välttämättä löydy Suomesta. - Kuinka monta henkilötyövuotta tuottaa pitkällä aikavälillä?
- Millainen Nova Complexin omistuspohja on?
- Onko kaupunki allekirjoittanut tai allekirjoittamassa jonkinlaista
salassapitosopimusta? - Onko kaupungilla odotuksia yrityksen osallistumisesta Loviisan kehittämiseen, esim.
kaupunkilaisille suunnatut hankkeet? Voisiko näitä edellyttää pitkään oletettavasti
Loviisassa toimivalta yritykseltä? - Mikä tekee päätösprosessista näin kiireellisen päättäjille? Eikö samalla vaivalla kun
kaupunginhalituksen kokoukseen kutsuttiin yrityksen edustajia, olisi voitu pitää valtuustolle avoin tilaisuus ja infota etukäteen, jotta mahdollisilla kysymyksillä olisi voinut varustautua tasapuolisesti? - Onko Novan datakeskus sähkö- vai vesijäähdytteinen?
- Onko hankkeessa otettu huomioon ja vaadittu kaupungin strategioiden ja
tavoitteiden mukaisia ympäristö- ja hiilidioksidipäästöjen kompensaatioita? Jos ei,
niin miksi ei? Missä vaiheessa näitä voi vaatia? - Onko mitään ympäristöselvityksiä tehty? Jos ei, niin miksi ei?
- Mitä seurauksia voi olla, että päätös tehdään kaupunginvaltuuston ‘’ohi’’?
- Hanke tarvinnee ympäristöluvan tai muita lupia. Kaupunkilaisia ei juuri ole tiedotettu
datakeskuksista vielä. Miten kaupunki on valmistautunut mahdolliseen
valituskierteeseen, voiko se jarruttaa hanketta ja riskeerata Novan toivoman ripeän
aloituksen ja riskeerata koko investoinnin? - Miten varmistetaan toiminnan eettisyys? Miten voimme varmistaa etukäteen tai
kommunikoida päättäjien toivetta, ettei Loviisassa datakeskuksen konesaleja käytetä eettisesti kyseenalaisiin AI-hankkeisiin? Voiko Loviisa lisätä sopimuksiin lausekkeen, joka sulkee pois sotateollisuutta tai kansalaisten valvontateknologiaa kehittävät datakeskuksen vuokralaiset? - Onko sopimusneuvotteluissa läsnä myös ulkopuolinen juristi valvomassa Loviisan
etua? Kuka tarkistaa sopimukset? - Miten varmistetaan, että jatkossa tämän suuruusluokan hankkeista tieto kulkee
päätäntäprosessin vaiheissa paremmin päättäjien kesken ja että tieto on
tasapuolisesti saatavilla? - Onko maa-alueen vuokraaminen ensin poissuljettu?
- Onko käytäntö tasapuolinen kohdellen Hypercoa ja Novaa? Voiko tästä seurata
haittaa?