Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja loviisalaiset,
Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter, tjänsteinnehavare och lovisabor,
Viikko sitten Yle kertoi tuoreesta tutkimuksesta otsikolla: päättäjiä ärsyttää kun kansalaiset taistelevat lähipalveluiden puolesta – heitä ei edes haluta kuulla. Tutkimuksen mukaan suomalaiset voivat vaikuttaa vain vähäisesti demokraattiseen päätöksentekoon, vaikka tahtoa ja näkemyksiä on.
Siksi me vasemmistossa haluamme, että näissä suurissa taloutta koskevissa päätöksissä kuullaan aidosti kuntalaisia ja että toiveet ja tarpeet selvitetään, niin kuin esimerkiksi liikuntahallin ja kirjasto- ja kulttuuritalon suhteen on tehty. Se on ensiluokkaista kuntalaisten, asukkaiden ja loppukäyttäjien kuulemista – ja lähidemokratian toteutumista. Eikä vain kuulemista: päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon, niin kunnissa kuin valtion tasolla. Molempiin suuriin hankkeisiin on budjetoitava kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan esittämällä tavalla.
Lisäksi me Suomessa usein olemme pessimistisiä tulevaisuuden suhteen, ja etenkin talouden. Jos heittäydymme aivan villeiksi, olemme silloinkin vain varovaisen optimistisia.
Meillä on tapana puhua kuntataloudesta kuin se olisi potilas. Hädin tuskin hengissä ja yhden huonon vuoden päässä kriisistä, ja pian sitten jo kuoleman kynsissä. Tämä on liioiteltua. Ja vaarallista, jos se alkaa ohjata päätöksentekoa. Sen tyylinen talousretoriikka onkin poliittinen työkalu, ei missään nimessä taloustiedettä ja tosiasioiden tunnustamiseen perustuvaa.
Vi vill berätta för er vad som också framgår av bokslutet. Just nu befinner sig Lovisa i det bästa ekonomiska läget som staden har haft på över tjugo år.
Haluamme lausua, mikä tilinpäätöksestäkin selviää. NYT juuri on paras taloushetki, ja paras hetki investoida, joka Loviisalla on ollut yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Loviisan kohdalla voimme siis puhua hieman rasittuneesta mutta oikein terveestä taloudesta, jota harkitut päätökset tulevat pitämään hyvänä ja vakaana. Varaudumme eri keinoin. Vaikka muutaman vuoden ennuste lupaakin alijäämäisiä vuosia, Loviisassa meillä on varaa ottaa ne vastaan. Niin, että uskomme tulevaisuuteen ja investoimme siihen.
Loviisa teki vuonna 2025 ennätyksellisen ylijäämän, noin 13 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä selittyy Fortumin maakaupalla. Välillä kuulemme selittelyjä, että tämä oli “yksittäistapaus, ja “oikeasti” ylijäämä oli paljon pienempi. Mutta miksi me selittelemme sitä, menestystämme? Fortum teki kaupan Loviisassa siksi, että täällä on tehtävä kauppoja.
Tämä on luovuuden ja liikkeen Loviisa, kaupunki, jossa merkittäviä asioita tapahtuu. Lähivuosina Fortumin maa-alue kaavoitetaan, eiköhän sinne jotain kehitetä, ja sieltä tulee merkittäviä lisäpotteja kaupungin talouteen. Jo nyt Fortum muodostaa puolet koko kaupunkimme kiinteistöverotuloista. Loviisa on Suomen top 3 kuntien joukossa mitä tulee kiinteistöverotuloihin. Myös datakeskushankkeet tuovat kasvavia tonttivuokria, kiinteistöveroja ja myyntituloja Loviisaan. Tämä virta on jo alkanut, ja se kasvaa, eikä sitä tule vähätellä vaan rakentaa sen päälle.
Loviisan talous on ollut vuodesta 2020 lähtien ylijäämäinen ja ylijäämää on kertynyt 32 miljoonaa. Samaan aikaan yli kolmasosa Suomen kunnista kirjasi viime vuonna alijäämän. Lähes puolet suomalaisista asuu tällaisessa kunnassa. Loviisa ei kuulu tuohon joukkoon.
Saman kokoisiin kuntiin verrattuna Loviisan talousnumerot ovat keskiarvoa korkeampia. Olemme Loviisassa velattomampia. Verotulomme asukasta kohden ylittävät Manner-Suomen keskiarvon lähes 600 eurolla. Lainakantamme laski yli tuhannella eurolla jokaista loviisalaista kohden. Uusia lainoja ei tarvinnut ottaa vuonna 2025 lainkaan. Omavaraisuusasteemme on 52,7 % eli voisi sanoa, että yli puolet kaupungin omaisuudesta on nyt rahoitettu omalla pääomalla, ei velalla. Vuosikatteemme on 239 prosenttia poistoista kun suomalaisten kuntien keskiarvo on runsas sata prosenttia. Tämä on vahva pohja.
Vi kan inte alltid blicka mot mörka moln och låta ett gott tillfälle gå oss förbi.
Kära vänner, nu är vår möjlighet att satsa på långsiktiga lösningar och på välfärd som skapar trygghet, förtroende, stabilitet och attraktionskraft. För det är något vi alla säkert vill.
Me emme voi katsoa aina synkkiä pilviä kohti ja antaa hyvän tilanteen lipua ohitse.
Hyvät ystävät, nyt on mahdollisuutemme panostaa pitkän aikavälin ratkaisuihin ja hyvinvointiin, joka luo turvaa, luottamusta, pysyvyyttä ja vetovoimaa. Sillä sitä me kaikki varmasti haluamme.
Me olemme lapsiystävällinen kunta. Se ei ole vain sanoja, vaan konkreettisia, jokapäiväisiä ja lisääntyviä tekoja ja vaikutusten arviointia. Se tarkoittaa seuraavalle budjettikaudelle varautumista vaativia asioita, mutta myös mahdollisuutta reagoida silloin, kun tarpeita ja huolia ilmenee.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus nostaa esiin vakavastiotettavia huolia nuorten hyvinvoinnista. Se mainitsee nuorten kasvaneen päihteidenkäytön joka selviää kouluterveyskyselyn tuloksista. Sama kysely kertoo, että 41 % kokee syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla koko maan luvun ollessa 34 %. Lisäksi mielenterveyden haasteet ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Meidän on päättäjinä tartuttava toimeen.
Nuorisopalvelut vaativat sekä henkilöstöresursseja että palvelujen tarkastelua aiempaan palvelurakenteeseen verrattuna, kun vuonna 2025 hyvinvointialueen palveluja karsittiin Ohjaamosta pois. Tätä pitää tarkastella vakavasti. Esitämme, että Loviisaan järjestetään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa nuorten mielenterveyden pop up -toimintaa osaksi Ohjaamoa.
Koskenkylä on suurin asutuskeskus Loviisan keskustan ulkopuolella. Pysyvän laatuinen, nuoria varten tehty tila on edelleen tarpeen, vaikka väliaikaisiin ja nopeisiin toimenpiteisiin on jo lähdetty tilanteen parantamiseksi – kiitos siitä kaikille asianosaisille. Pysyvämpi tila olisi hyvä alku myös muiden kyläläisten ja Koskenkylän vaikutuspiirissä olevien alueiden asukkaiden tarpeille ja kohtaamisen mahdollistamiselle ja yhdistyksille paikka kokoontua.
Barnvänlighet förverkligas genom lösningar som underlättar vardagen för familjer. Dessa lösningar flyttar inte över fostransansvaret från föräldrarna eller innebär överdriven styrning, utan de stödjer och delar på ansvaret och bygger i bästa fall gemenskap.
Lapsiystävällisyyttä toteutetaan ratkaisuilla, jotka helpottavat perhearjen järjestämistä. Nämä ratkaisut eivät siirrä kasvatusvastuuta vanhemmilta, vaan tukevat ja jakavat vastuuta ja parhaimmillaan rakentavat yhteisöä.
Lapsiperheiden yksinäisyys on merkittävä kansanterveydellinen ja sosiaalinen haaste, joka koskettaa sekä vanhempia että lapsia. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhemmuuden tuen raportin 2026 mukaan vanhempien uupumus on kasvussa. Vuonna 2025 stressikokemukset kaksinkertaistuivat ja ristiriitojen kokemus lisääntyi. MLL:n kiistaton huomio on myös, että perheiden taloudelliset vaikeudet ovat kasvussa.
Loviisan pitää huomioida perheiden kasvanut taloudellinen ahdinko ja olla korottamatta yleisesti asiakasmaksuja tulevassa tuottavuusohjelmassaan.
Päinvastoin, asiakasmaksuista luopumisen pitää olla tulevaisuuden suunta esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuissa, joissa Loviisassa noin 60 % asiakasperheistä on saanut tuloperusteisesti vapautuksen.
Moni kunta on päätynyt maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja nähnyt sen myös mahdollisuutena lisätä perheiden kiinnostusta kuntaa kohtaan.
Suunnan pitää ulottua tulevaisuudessa myös muun muassa pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuihin. Lisäksi kaupungilla pitää olla yhteneväiset käytännöt, ohjeet ja viestintä siitä, milloin ja miten eri palvelujen asiakasmaksuihin kenen tahansa sitä tarvitsevan on mahdollista hakea huojennusta tai vapautusta.
Vasemmisto näkee, että koulujen maksuttomat välipalat tekevät koulutuksesta aidosti maksutonta ja tukevat oppilaiden jaksamista ja vähentävät perheiden kuluja ja lisäävät tasa-arvoa siinä, että välipala on tarvittaessa kaikille saatavilla, eikä sen mukaan kenelle se on ollut mahdollista.
Koulupäivät ovat pitkiä, erityisesti kuljetusoppilaille ja heille, jotka osallistuvat koulupäivän aikana järjestettävään harrastustoimintaan.
Kouluissa näkyvää hyvinvointityötä tekevien koulunuorisotyöntekijöiden pysyvyydestä ja resursseista pitää huolehtia. He ovat niitä kouluarjen turvallisia aikuisia, jotka lisäävät muun henkilökunnan kanssa yhteisöllisyyttä, kuuluvuuden tunnetta ja nuorten kokemusta siitä, että heitä kuullaan.
Loma-aikoina tapahtuvaa toimintaa pitää vahvistaa entisestään ja sen suunnitteluun varata resursseja. Yhä useampi perhe ja vanhempi kamppailee nytkin sen kanssa, miten järjestää lomien (jos niitä edes on) yhteensopivuus lasten lomien, mielekkään ja turvallisen tekemisen ja palautumisen kanssa. Lisäksi maksuton puistoruokailu, jota useat suomalaiset kunnat jo järjestävät kesäisin, on juuri tällainen matalan kynnyksen teko – edullinen, näkyvä ja perheille konkreettinen. Talousarviossa tulee varata mahdollisuus kokeilla sitä myös Loviisassa.
Lastenhoito on puhuttanut tässä salissa paljon. Me näemme, että Loviisan on tartuttava toimeen perheiden yksinäisyyden torjumiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi. Yksi tapa siihen on myös tässä salissa esitetty idea tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja tukea heitä lastenhoitopalvelurakenteen muodostamisessa, jossa kaupunki voi olla tukena muun muassa mahdollistamalla nuorten kouluttamista ja tekemällä palveluja kokoavaa viestintää. Meidän ei tule jumahtaa siihen, mikä on perinteistä ja totuttua perheiden tukemista, vaan uskaltaa olla rohkeita.
Yhdessä päätetyn uimaopetussuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit, ja ajankohtaisen valtiollisen tuen hakemisesta pitää huolehtia.
Nuoria koskevat hankkeet on vietävä kohtuullisella aikataululla maaliin. Tärkeä esimerkki on skeittipuisto, jonka pysyvä sijainti on yhä auki. Nykyinen Kuningattarenrannan skeittipaikka on hyvä väliaikaisratkaisu. Selvitykseen ja töihin pitää budjetoida, jotta luvattu työ saadaan valmiiksi ja pysyvä skeittipaikka avattua.
Jos haluamme aidosti lisätä lähiruuan tarjontaa kaupungin palveluissa ja tarjoiluissa, se on otettava huomioon myös budjetissa. Hienot suunnitelmat lasten ja nuorten ruokailun kehittämisestä eivät saa kaatua siihen, ettei kehittämistyöhön tai laadukkaan ruoan hankintaan ole riittäviä resursseja.
Tämä koskee yhtä lailla myös tulevien valtakunnallisten kouluruokasuositusten toteuttamista. Meillä ei ole syytä epäillä, etteivätkö tulevat Ruokaviraston suositukset tukisi valtakunnallista linjaa, jossa kasvispohjaisen ruoan osuutta lisätään.
Siksi myös reseptiikan kehittämiselle on turvattava riittävät mahdollisuudet ja resurssit.1
Vastuullisena ja luotettavana työnantajana kaikilla alueilla on huolehdittava henkilöstön jaksamisesta. Se heijastuu suoraan esimerkiksi opetusalalla ja lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä asiakkaisiin, lapsiin ja nuoriin. Mitä enemmän perutaan aikoja, hankitaan sijaisia sitä haastavampaa se on ensinnäkin muille työyhteisön jäsenille mutta ennen kaikkea niille jotka jäävät paitsi palvelusta ja kohtaamisesta.
Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Loviisan työttömyysaste pysyi 12,1 prosentissa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on noussut 37:sta 48 prosenttiin. Yksittäisellä kuntalaisella ei välttämättä mene hyvin, vaikka kunnan taseessa lukisi ylijäämä. Suhdanteen muutos ei yksin ratkaise tätä. Tarvitaan aktiivisia toimia, kunnan omaa otetta, ei pelkkää odottamista.
Esimerkkinä tästä on Galleria Theodor, joka palkkaa nimenomaan pitkäaikaistyöttömiä. Työllisyysalueen muutokset palkkatukiehdoissa aiheuttivat äkillisen vaaran gallerian jatkolle. Jos kaupunki tukisi Galleriaa tämän hädän hetken yli, kaupunki ei menettäisi rahaa ottaen huomioon pitkäaikaistyöttömyydestä syntyvät sakkomaksut.
Uuden metsästrategian mukaisesti meidän on varmistettava, että luonnon tarjoamat terveys- ja ympäristöhyödyt saavuttavat jokaisen kuntalaisen. Talousarviossa on varauduttava Harmaakallion terveysmetsän toteuttamiseen sekä ekologisen kompensaation pilotoimiseen. Nämä ovat konkreettisia investointeja asukkaiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Lisäksi talousarviossa on varauduttava toimiin, joita Loviisan on toteutettava saavuttaaksemme HINKU-verkoston ja hiilineutraaliuden ilmastotavoitteemme.
Kulttuuri- ja hyvinvointieuro tuottaa enemmän kuin moni muu euro – kunhan se pääsee toimimaan. Nyt käy liian usein niin, että pienet, konkreettiset asiat jäävät tekemättä hallinnollisten raja-aitojen takia. Asukas ei tiedä, eikä välitä eri budjeteista tai siitä, kenen tulisi asia järjestää. Hän tietää vain, että bajamaja puuttuu Valkon frisbeekentältä. Tai että skeittitelineet ovat siirtämättä. Talousarviossa on korjattava tämä katvealue. Annetaan kulttuuri- ja hyvinvointitoimelle operatiivista liikkumavaraa ja vastataan siihen tarpeeseen, mikä kasvavalla kulttuurikaupungilla on.
Julkinen liikenne tukee osallisuutta ja hyvinvointia. Siksi näemme, että tällä kaudella Loviisan sisäinen julkinen liikenne on otettava tarkasteluun ja olemassa olevista ratkaisuista on viestittävä entistä tehokkaammin ja niiden reittejä kehitettävä entistä paremmin ja laajemmin eri asukasryhmiä palveleviksi.
Julkisen liikenteen kehittämiseen Loviisan sisällä on panostettava ja luotava kokeilumalli, jossa selvitetään käyttöastetta ja mahdollisuuksia reittiliikenteen järjestämiseksi. Esimerkiksi kyläbussi- tai harrastusbussiliikenteenä, joka palvelisi ennen kaikkea nuorten mahdollisuuksia osallistua mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan, jota sekä kaupunki, yhdistykset, seurat ja yritykset järjestävät.
Edunvalvontaa Loviisan pysymiseksi julkisen liikenteen reiteillä ja järkevissä ajoajoissa tarvitaan. Jotta täällä on mahdollista asua ja työskennellä ja opiskella myös muualla. Myös tarkastuslautakunnan arviointikertomus mainitsee, että riittämätön julkinen liikenne vaikuttaa nuorten jatko-opintoihin.
Tilanteemme ei siis ole niin synkkä kuin usein luulemme. Meillä on vahva perusta. Ja juuri siksi meillä on myös varaa katsoa eteenpäin – rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Tulevaisuus vaatii rohkeutta, ja sitä me myös tavoittelemme: rohkeaa uudistumista, joka näkyy arjessa eikä vain papereissa.
Me haluamme mahdollistaa toimivan, kestävän ja turvallisen arjen kaikille loviisalaisille. Ja siihen meillä on hyvät työkalut käytössä – jos uskallamme niitä käyttää.
Vi tror inte att produktivitet och effektivitet kan byggas enbart genom att dra åt svångremmen.
Vi tror att den byggs genom att satsa på människor: invånarnas välmående, personalens ork och högkvalitativa offentliga tjänster.
I alla lösningar måste vi också se framåt – mot vilken sorts Lovisa vi lämnar efter oss till kommande generationer.
Me emme usko siihen, että tuottavuutta ja tehokkuutta rakennetaan vain kiristämällä kukkaronnyörejä. Me uskomme siihen, että se rakennetaan panostamalla ihmisiin: asukkaiden hyvinvointiin, henkilöstön jaksamiseen ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin.
Kaikissa ratkaisuissa meidän pitää katsoa myös eteenpäin – siihen, millaisen Loviisan jätämme seuraaville sukupolville.
Elinvoimaa ei synny leikkaamalla lyhytnäköisesti tai antamalla pelon ohjata päätöksiä. Se syntyy siitä, että uskallamme investoida silloin kun meillä on siihen mahdollisuus.
Siksi me valitsemme Loviisan, jossa luotetaan tulevaisuuteen – emmekä pelkää sitä.
Kiitos. Tack.