Otto Andersson kirjoitti Loviisan Sanomien kolumnissaan peruskoulusta ja lukutaidosta. Jaamme vahvasti Anderssonin huolen suomalaisten lasten oppimistulosten heikentymisestä, joskin olemme jokseenkin eri mieltä kolumnissa tarjotuista syistä ja mahdollisista ratkaisuista.
Suomessa lukutaidon heikkenemistä selittää erityisesti perheiden sosioekonominen asema. Lapsiperheköyhyyden lisääminen on myrkkyä hyvän lukutaidon edellytyksille.
Kouluilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten yhdenvertaisten taitojen ja mahdollisuuksien edistämisessä. Lukutaidon osalta tiedämme kuitenkin, että kodin merkitys korostuu. Suomessa lukutaidon heikkenemistä ja sukupuolista polarisoitumista selittää erityisesti perheiden sosioekonominen asema. Vanhemmilla ja kodilla on iso rooli lapsen lukutaidon kehittymisessä. Lapsen lukutaito on tilastojen mukaan aina sitä parempi, mitä enemmän kotona käytetään aikaa lukemiseen.
Kautta linjan asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, miten nykyisen hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset johtavat lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen ja siten negatiivisesti suomalaislasten oppimiseen ja kehitykseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on viime syksynä arvioinut, että hallituksen leikkaukset pudottavat yli 30 000 lasta köyhyysrajan alle.
Lasten on vaikeaa keskittyä koulunkäyntiin ja sen vaatimuksiin, mikäli perheellä ei ole mahdollisuutta tukea koulunkäyntiä. Leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät perheiden taloudellista epävarmuutta, stressiä ja kuormitusta. Pienipalkkaisuus voi luoda tarpeen tehdä useampaa työtä, joka vie mahdollisuuden yhteiseen vapaa-aikaan lasten kanssa. Jos lapsilla ja perheillä ei ole riittävää turvaa ja toimeentuloa kattamaan arjen kustannuksia, vähenee myös mahdollisuudet tukea lasten oppimista, koulunkäyntiä sekä edistää lapsen lukutottumuksia.
Lukutaidon heikkeneminen ei johdu opetussuunnitelman liiallisesta laajuudesta ja opetussuunnitelman rajaaminen olisi väärin suunnattu ratkaisu ongelmaan.
Kouluille ja opettajille on tarjottava kunnolliset resurssit opetussuunnitelman toteuttamiseen: ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja luokassa on oltava tarpeeksi aikuisia. On kansainvälisestikin poikkeuksellisen hienoa, että meillä opettajat ovat maistereita ja opetussuunnitelmamme ovat kunnianhimoisia ja laajoja. Sivistyksen avulla Suomi on aikoinaan noussut kukoistukseen, eivätkä tämän suuntaiset ehdotukset ainakaan tätä tilannetta paranna.
Lukutaito on itsessään lasten ja nuorten ihmisoikeus. Tämän lisäksi se on edellytys monen muun oikeuden toteutumiselle.
Kuten Andersson toteaa, kysymys lukutaidosta on äärimmäisen tärkeä. Tuntimäärien lisääminen ja osaamistakuu, joka osaltaan luo lisäpaineita opettajien tulosvastuuseen, tuntuvat lähinnä kosmeettisilta ratkaisuilta juurisyihin puuttumisen sijaan.
Lotte ja Timo Telakivi
Loviisan Vasemmistoliitto
Loten ja Timon mielipidekirjoitus julkaistiin Loviisan Sanomissa 29.4.2026