Fortumin kolmas reaktori ratkaisisi muuttotappion sekä kunnan talouden jo rakentamisvaiheessa, huoltosuhteesta ei tarvitsisi enää murehtia ja korkeapalkkaiset työpaikat toisivat verotulot reaktorin valmistumisen jälkeenkin. Kiistatonta toki on, että tämän mittakaavan teolliset investoinnit ovat valtava piristysruiske pienen kaupungin elämään ja työllisyyteen. Ydinvoima on myös lähtökohtaisesti vähäpäästöistä, turvallista ja sähköntuotannoltaan vakaata. Se sopii erinomaisesti uusiutuvan mutta vaihtelevan sähköntuotannon tueksi. Loviisan vasemmisto on periaatteessa ydinvoiman lisärakentamisen Hästholmeniin kannalla.
Lisärakentamiseen liittyy kuitenkin riskejä.
Jo nyt Suomen sähköntuotanto on viiden ydinvoimalan ja tuulivoiman ansiosta lähes päästötöntä. Kuudes yksikkö rakennettaisiin siis todennäköisesti korvaamaan lopulta käyttöikänsä loppuun päätyvää kahta reaktoria. Tämä senkin takia, että vaikka reaktoria alettaisiin rakentaa tänään, sähköä se tuottaisi aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Olkiluodon kohdalla olemme nähneet, kuinka kauan ison reaktorimallin rakentaminen kestää. Riskiä projektiin lisää myös se, että länsimaissa ydinvoimaloita rakennetaan erittäin harvakseltaan. Vaikka perinteisen reaktorimallin toiminta tunnetaan ja kannattavuuslaskelmat osataan, on reaktoreiden rakentamisen osaaminen osittain kadonnut. Koska emme todennäköisesti hanki reaktoria Venäjältä tai Kiinasta, toimittajaa voi olla jopa mahdotonta löytää. Olemmeko valmiit lähtemään taas Arevan kumppaniksi?
Jos reaktori rakennettaisiin korvaamaan Loviisan nykyiset kaksi reaktoria, jouduttaisiin valitsemaan Gigawatin pytty.
Tällaisen investoinnin hinta on valtava! Teollisuuden voima maksoi OL3:sta lopulta 6 miljardia, Areva arvioi hinnaksi tulleen yli kymmenen. Rakentamiskustannusten nousun takia voimme hyvin olettaa, ettei Loviisan nouse uutta ydinvoimalaa alle 10 miljardin euron. Tämä olisi siis hintalappu Fortumille. Yksityistä täysin markkinaehtoista rahaa tuskin siis löytyy – tämän he myös tietävät. Jos Fortum projektiin lähtee, se lähtee siihen sen takia, että on saanut valtiolta tukea joko suoraan tai vähintään rakennuslainaa ja tuotantotukea. Itsekkäästi ajatellen tämä olisi siis tulonsiirto muualta Suomesta Loviisaan. Loviisan nykyisten päättäjien kannalta siis mitä kannatettavin projekti.
Toisaalta koko Suomen kannalta olisi syytä kysyä, mitä 10 miljardilla saa.
Jos yhden tuulivoimalan hinta on noin viisi miljoonaa, niin tuolla rahalla niitä pystyttäisi 2000! Nykyinen kapasiteetti siis yli kaksinkertaistettaisiin. Tietysti tämän kaltainen laskelma on karkea ja kärjistävä, mutta mittakaavaa se kuitenkin kuvaa hyvin. Investointeja puhtaaseen energiaan tarvitaan joka tapauksessa niin uusiutuvan tuotannon, sähkön varastoinnin, yhteiskunnan sähköistämisen ja älykkäiden sähköjärjestelmien osalta. Tukisiko uusi reaktori tätä vai olisiko se esteenä uuden teknologian kehitykselle? Miten kilpailuviranomaiset Suomessa ja Euroopassa suhtautuisivat mahdollisesti kilpailua vääristävään projektiin? Ja vaikka Loviisan vasemmisto on lähtökohtaisesti ydinenergian puolella, on näitä asioita hyvä pohtia. Emme voi unelmoida reaktorista, jos sen vaihtoehtoiskustannukset muulle Suomelle ovat liian korkeat. Varsinkaan kun on tullut selväksi, että uuden uusiutuvan- ja akkuteknologian sekä älykkäiden sähköjärjestelmien saralla on niin paljon vientimahdollisuuksia.
Ehdotankin seuraavaa:
- Tuetaan Fortumia niemen kehittämisessä ja mahdollistetaan parhaalla mahdollisella tavalla uusi reaktori, jos lisärakentamiseen yhteiskunta ja Fortum joskus päätyvät.
- Varaudutaan elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa siihen, ettei reaktoria koskaan rakenneta ja jo hyvissä ajoin nykyisten reaktoreiden alasajoon.
- Selvitetään ja mahdollistetaan tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentaminen maanomistajia ja kaikkia loviisalaisia hyödyntävällä tavalla. Selvitetään myös voisiko ydinvoimalan alue soveltua tuulivoiman tuotantoon jo nyt. Nykyinen alue on teollisuuden käytössä ja sähkölinjat on jo rakennettu. Tällöin lisätuulivoimaa ei rakennettaisi perinnemaisemiin tai lähelle asutusta. Vaikka ydinvoima on pienelle kunnalle valtava piristysruiske, myös uusiutuvan energian rakentaminen tekee hyvää kunnan työllisyydelle ja verotuloille.
- Mahdollistetaan e-metaanin tuotanto Loviisassa ja kehitetään vihreän vedyn tuotantoa yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Tässä Loviisan kaupungin on oltava aktiivisesti mukana. Passiivisuuteen meillä ei ole varaa.
- Selvitetään voisiko Loviisassa toimia hiekka-akku tasaamaan kaukolämmön tarpeen vaihtelua. Pornaisissa tästä on jo esimerkki, josta voimme oppia.
Ja mikä tärkeintä, meidän on vaadittava RKP:een, nykyisessä maamme hallituksessa vaikuttavan puolueen, tekemään kaikkensa uuden ydinenergialain eteenpäin viemisessä.
Tämän jälkeen Loviisan on oltava etunenässä kaavoittamassa ja mahdollistamassa uusien pienten reaktoreiden rakentamisen alueellemme. Meidän on tehtävä yhteistyötä Lappeenrannan Yliopiston kanssa uuden lämpöydinreaktorin kehittämisessä ja sellaisen rakentamisessa Loviisaan. Jos tällainen reaktori Loviisaan saataisiin, olisivat myös vienti-ikkunat tämän jälkeen sepposen selällään. Sen sijaan että panisimme kaikki omenat Fortumin koriin, voisimme luoda aivan uudenlaisen korkean teknologian teollisuudenalan Loviisaan. Tämä jos mikä olisi piristysruiske pienelle kunnallemme ja hyvää kunta- ja teollisuuspolitiikkaa. Jos minut valitaan Loviisan valtuustoon, tulen varmasti pitämään huolen, ettei tämä ainutlaatuinen mahdollisuus jää meiltä sivu suun.
Kirjoittajasta
Aarne Ekström
Yrittäjä, AMK
Olen viisi vuotta sitten Loviisan maaseudulle muuttanut yrittäjä ja ehdolla kuntavaaleissa keväällä 2025. Tavoitteeni on kuntapolitiikassa olla mukana luomassa kaupunkista vieläkin viihtyisempää kehittämällä Loviisan keskustasta houkuttelevaa asioida ja viettää vapaa-aikaa. Haluan myös olla mukana kehittämässä kaupungin, yrittäjien ja start-uppien yhteistyötä. Loviisassa on mahdollisuuksia vihreän energian ja ydinenergian saralla merkittävästi. Esimerkiksi kokeelliset pienreaktorit sopisivat Loviisaan mainiosti. On myös tärkeää pitää huolta lähimetsistämme ja suojella mahdollisimman fiksusti luontoalueita, jotta lajirikkaus ja ulkoilumahdollisuudet säilyvät myös uusille sukupolville.