Vasemmistoliitto piti työntekijöiden, palveluverkon ja kulttuurin puolta.
Äänestimme mm.
- julkisen taiteen säilyttämisen puolesta
- henkilöstön riittävyydestä
- toimivan palveluverkon puolesta
- liikuntahallihankkeen siirtämisestä kahdella vuodella
Suurin kokonaisuus oli esityksemme 1,5 miljoonan euron lisäyksestä kirjasto- ja kulttuuritalon budjettiin, jotta hanketta on realistista suunnitella ja jotta tiloista voidaan tehdä tarpeita vastaavat. Tuki oli tärkeää, vaikka emme voittaneet äänestystä.
Tässä kokouksessa poliittiset erot näkyivät selvästi – eikä sitä pidä pelätä. Erilaisista näkemyksistä syntyy demokratia, ja niiden varaan rakennamme Loviisaa yhdessä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäpuhe 10.12.2025 – Ruut Luukkonen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja loviisalaiset,
Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter, tjänsteinnehavare och lovisabor,
Marraskuussa istuin bussissa Porvoosta Loviisaan. Kyydissä oli muutama loviisalainen ammattikoululainen, ja jäin kuuntelemaan heidän keskusteluaan. Opiskelupäivä oli venähtänyt, sillä iltapäivän tuntien jälkeen ei ollut sopivaa bussivuoroa kotiinpäin.
Kysyin heiltä, mitä he kaipaisivat, jotta arki olisi sujuvampaa. He toivat esiin, että kylillä olevat kaverit pääsevät lähtemään vielä huonommin ja matkoihin menee paljon aikaa kiertoreittien vuoksi. He kuitenkin pitivät erittäin tärkeänä julkista liikennettä, ja sanoivat etteivät kaikki voi kulkea omin kulkuvälinein. Kaivattiin siis myös kaupungin sisäistä yhdysliikennettä.
Samalla kävi ilmi, ettei keskustassa ole tilaa, jossa voi sopivan rennosti ja asiallisesti odottaa sopivia vuoroja. Jossa syödä eväitä ja tavata ystäviä. Elää normaalia nuoren elämää. Mainitsin kirjastosta, jota suunnitellaan, ja he totesivat heti, että ovat siitä somesta lukeneet ja että kirjastossa pitää olla ‘’muutakin kuin niitä kirjoja’’. Olemme täysin samaa mieltä. Nämä nuoret sanoittivat sen tarpeen, johon meillä päättäjillä pitää olla rohkeutta tarttua ja investoida.
Invånarna måste få höras. Därför sitter vi alla här i salen ikväll. Budgeten visar hur lovisabornas vardag kan komma att se ut de kommande åren. Framtiden blir utmanande – det måste vi våga erkänna.
Asukkaita pitää kuulla. Siksi me, joka ikinen istumme tässä salissa tänäkin iltana. Talousarvio maalaa kuvan loviisalaisten arjesta tulevina vuosina. Tulevaisuus on haastava, ja se on rehellisesti myönnettävä.
Tämä on kuitenkin se hetki, kun me päättäjät voimme katsoa numeroita pidemmälle ja kysyä: millaisen Loviisan luomme huomiselle? Millaisen Loviisan voimme nuorille mahdollistaa? Millainen kotikaupunki Loviisa on perheille? Millainen maaseutu ja millaiset kylät mahdollistavat elinkeinot ja pitävät asukkaat? Millainen kaupunki houkuttelee investointeihin ja yrittämiseen?
Vasemmistoliiton vastaus on selvä. Nyt ei ole aika perääntyä tai leikata tulevaisuudesta. Kun talous on taantumassa, on oikea aika tehdä julkisia investointeja, jotka luovat työtä, hyvinvointia ja vetovoimaa.
Meille vasemmistossa talous ei ole itsetarkoitus vaan työkalu, jonka tulee palvella kaikkia. Talouden tehtävä on mahdollistaa hyvä ja yhdenvertainen arki, ei pakottaa ihmisiä sinnittelemään. Siksi meidän on uskallettava tehdä päätöksiä, jotka asettavat ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin talouskasvun edelle.
Taloudellisten realiteettien lisäksi päätöksille vahvan raamin antaa ilmastokriisi, jonka torjunta tarvitsee päivittäisiä toimia myös kaupungin tasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen talousarviomme huomioi hyvin. Kiitos siitä.
Politiikassa kielellä on suuri merkitys. Pelkoa ja epävarmuutta lietsova talouspuhe: puhe velkaantumisesta uhkana ja jatkuvista säästöpaineista saa ihmiset varovaisiksi. Se saa vetämään lompakon nyörit tiukemmalle ja lykkäämään hankintoja. Tämä kierre on myrkkyä taloudelle: kun raha ei liiku, yritykset kärsivät ja talous sakkaa entisestään.
Tänä jouluna monella ei ole edes varaa tehdä valintoja, sillä vuonna 2024 noin 9 % suomalaisista kertoi kotitaloudellaan olevan vaikeuksia selviytyä perusmenoista.
Lapsiperheköyhyys on syvemmällä tasolla kuin pitkään aikaan: vuonna 2023 jo 17,3 % lapsista oli vaarassa joutua köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskiin.
Myös aineellinen puute on kasvussa: osa perheistä joutuu tinkimään muun muassa harrastuksista, sosiaalisesta osallisuudesta tai muista normaalin arjen perusasioista.
Meidän on ymmärrettävä kaupungin rooli hyvän arjen mahdollistajana, kaikille. Jokaisen loviisalaisen on voitava luottaa julkisiin palveluihin, joiden järjestämisen laajuudesta me nyt päätämme.
Vi måste förstå stadens roll i att skapa en bra vardag för alla. Alla lovisabor ska kunna lita på de offentliga tjänster vi beslutar om.
Palvelujen toteutuksesta kaupungissamme vastaa hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä luottaa viranhaltijoiden arvioon tarvittavasta henkilöstöstä, emmekä halua tehdä muutoksia henkilöstöön talousarviossa.
Vår uppgift som lokala beslutsfattare är inte bara att fatta beslut, utan också att skapa en atmosfär av hopp och tro på framtiden.
Tehtävämme ei ole vain tehdä päätöksiä, vaan luoda toivon ilmapiiriä ja uskoa tulevaisuuteen.
Miten teemme Loviisasta entistä houkuttelevamman ja varakkaamman? Emme ainakaan perumalla tai kutistamalla hankkeita, jotka ovat kaupunkimme elinvoiman ytimessä. Uusi, moderni kirjasto ei ole pelkkä rakennus. Se on investointi sivistykseen, yhteisöllisyyteen, demokratiaan ja hyvään elämään.
Kirjastolain mukaan kunnan on taattava tarkoituksenmukaiset kirjastopalvelut. Ne palvelut meille asukkaille kuuluvat, myös vastineeksi verorahoillemme.
Meillä on pian kokonainen peruskoulun ikäluokka, joka ei ole päässyt asianmukaiseen kirjastoon. Se on suuri määrä lapsia ja nuoria.
Herää kysymys, eikö tämän pitäisi olla yksi ensimmäisistä haasteista jonka Lapsiystävällisenä kuntana taklaamme?
Nykyinen, vuokratiloissa toimiva ja riittämättömän pieni pääkirjasto on merkittävä kuluerä. Sen vuotuiset vuokrakulut kaupungille ovat noin 84 000 euroa. Se on paljon rahaa. Puhuessamme vastuullisesta taloudenpidosta, eikö juuri tällaiset kulut pitäisi ratkaista kestävämmillä ratkaisuilla mahdollisimman pian.
Investointipäätös kirjasto- ja kulttuuritalohankkeesta pitää tehdä keväällä 2026. Päätös on vahva ja rohkea viesti tulevaisuuteen uskovasta Loviisasta. Keskustelussa on tärkeää huomioida, että kulttuuritalo tuo myös tuottoja kaupungille. Hankkeen voi rakentaa niin, että laaja ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa muun muassa teattereiden, kansalaisopiston, kolmannen sektorin ja ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien toiminnan.
Toistamme: kattava ulkopuolinen rahoitus on mahdollista saada niin rakentamiseen kuin tilojen käyttökustannuksiin. Mutta ei silloin, jos rakennamme pelkän kirjaston. Tähän mennessä vaihtoehtoja on ehditty käsitellä vain vähän, ja on lyhytnäköistä esittää tai tehdä budjettileikkauksia tässä vaiheessa.
Hankeryhmän mukaan nyt budjetoitu 6 miljoonaa euroa mahdollistaa tarvitsemamme kirjastopalvelut, ja olemme kiitollisia keskustelusta, joka tähän on johtanut.
Det budgeterade beloppet på 6 miljoner euro gör det möjligt att erbjuda de bibliotekstjänster vi behöver, och vi är tacksamma för den diskussion som lett fram till detta.
Me ehdotamme kuitenkin 1,5 miljoonan euron lisäystä, jotta voimme aidosti rakentaa tarpeita vastaavat tilat ja suunnitella hankkeen realistisesti. Tämä on myös hanketyöryhmän arvio tarvittavasta summasta.
Vi föreslår därför ett tillägg på 1,5 miljoner euro, för att verkligen kunna bygga lokaler som motsvarar behoven och planera projektet realistiskt.
Loviisa on laajalla alueella toimiva kunta. Se tekee siitä myös niin ainutlaatuisen. Me emme halua jättää ovea auki mahdollisille palveluverkon kutistamisille ennen kuin todellinen tarve osoittaa tarpeen. Toimiva palveluverkko on yksi ehdottomista elinvoima- ja vetovoimatekijöistämme.
Näissä talouskeskusteluissa ryhmiemme ja puolueidemme erot tulevat eniten esiin. Eikä sitä pidä pelätä, sillä me uskomme aitoon yhteistyöhön ja toistemme kunnioittamiseen ja siihen, että olemme yhdessä rakentamassa tulevaisuuden Loviisaa.
Hyvät valtuutetut. Nyt on aika valita. Lähdemmekö polulle, joka johtaa varman päälle pelaamiseen ja hitaaseen hiipumiseen, vai valitsemmeko rohkeuden, pitkän tähtäimen vision ja vahvan uskon Loviisan mahdollisuuksiin?
Bästa ledamöter. Nu är det dags att välja. Ska vi gå vägen som leder till säkerhetsinriktat spel och långsam nedgång, eller väljer vi mod, långsiktig vision och stark tro på Lovisas möjligheter?
Vasemmistoliitossa olemme päättäneet valita tulevaisuuden ja tehdä talouspolitiikkaa, joka tukee tätä suuntaa. Valitsemme reitin, joka vie kohti elinvoimaisempaa Loviisaa ja valoisampaa huomista.
Kiitos. Tack.
Muutosesitys kirjasto- ja kulttuuritalon budjetin nostamiseksi 1,5 miljoonalla eurolla – Anni Kulmala
Arvoisa puheenjohtaja ja kuulijat,
Tämä Talousarvio ei ole ainoastaan kokoelma lukuja ja säästötavoitteita, vaan ennen kaikkea arvovalinta ja visio siitä, millaista Loviisaa tulevaisuudessa rakennamme.
Ja vaikka numerot ovat tärkeitä, on hyvä muistaa, että kaupunki ei ole tilitoimisto. Päätöstemme takana on oltava myös yhteisesti sovitut strategiat ja ne arvot, joita me puolueina tuomme mukanamme. Tämä talousarvio kertoo, mihin olemme valmiita panostamaan.
Yksi kulttuurikaupunkimme tulevaisuuden kannalta kriittisimmistä hankkeista on uusi kirjasto- ja kulttuuritalo.
Esitämme talousarvion investointiosaan muutosta, joka ei ole pelkkä numeroiden viilaus, vaan vakava ja viimeisimpään saamaamme tietoon pohjautuva linjaus siitä, millaisen arvon annamme sivistykselle, kulttuurille, yhteisöllisyydelle ja kaupunkimme elinvoimalle.
Sivulla 43, 44 Vasemmistoliitto ehdottaa, että kirjasto- ja kulttuuritalon investointihanke muutetaan seuraavanlaiseksi: kustannusarvio 7,5 M€, (v. 2026 200 000 euroa suunnittelu) v. 2027 2,5 milj. euroa toteutus, v. 2028 2,8 milj. euroa toteutus, v. 2029 2 milj. euroa toteutus, taidehankinnat 1,5 % kustannusarviosta (7,5 M€).
Hyvät valtuutetut, meidän on tehtävä päätöksemme tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuen. Hanketyöryhmän työ toteaa, että kuuden miljoonan euron budjetilla Loviisaan ei rakenneta kirjasto- ja kulttuuritaloa. Sillä saadaan lainvaatimat kriteerit täyttävä kirjasto, mutta samalla jää täyttämättä ne tarpeet, joita kuntalaisilla ja toimijoilla on siitä, millainen moderni kirjasto on – joka tarjoaa puitteita tapahtumille, kokoontumiselle, kulttuurille monissa muodoissaan. Hankeryhmän mukaan budjettiin tarvitaan vähintään esittämämme 1,5 M lisää, jotta kulttuuriosuus voi myös toteutua.
Hankkeen nimi ”kirjasto- ja kulttuuritalo” tai ehkä oikeammin: kulttuurikeskus, on lupaus siitä, että kirjaston lisäksi saamme tilat, jotka mahdollistavat rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämän. Kuuden miljoonan budjetilla tämä lupaus valmistaudutaan pettämään.
Meidän on varmistettava, että taloon todella syntyy kauan kaivatut ja perusteellisesti selvitetyt kulttuuritilat: näyttämö esityksille, galleriatila näyttelyille, työpajatilat taiteen tekemiseen tai kansalaisopiston kursseille, harjoitustilat ja toimivat taustatilat musiikille, teatterille ja tanssille.
Nämä tilat mahdollistavat aivan uudenlaisen synergian eri toimijoiden välillä, uudet ideat, odottamattomat kohtaamiset ja meidän oman, loviisalaisen, suomenruotsalaisen kulttuurimme vahvistumisen. Pelkkä kirjastotila ei tule tähän riittämään.
Tämä ”bare minimum” -lähestymistapa on lyhytnäköinen ja pitkällä aikavälillä kallis virhe. Se on hukkaan heitetty mahdollisuus. Jos tyydymme nyt vähimpään, suljemme oven siltä visiolta, jota olemme yhdessä vuosien ajan vaalineet: visiolta kaikille avoimesta, monipuolisesta ja elävästä kohtaamispaikasta. Olisi vastuutonta politiikkaa tietoisesti alibudjetoida hanke, jonka tiedämme jo etukäteen jäävän puolitiehen.
Tämä ei ole kritiikkiä nykyistä suunnittelua kohtaan, vaan tosiasioiden tunnustamista. Kuusi miljoonaa euroa ei riitä kattamaan nykypäivän rakennuskustannuksia ja samalla luomaan kirjaston yhteyteen toimivia kulttuuritiloja. Siksi esitämme budjetin korottamista 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä lisäys ei ole ylimääräistä ylellisyyttä, vaan välttämätön investointi hankkeen sieluun ja sydämeen.
Lisäksi tiedämme, että kunnianhimoisempi hanke avaa ovia myös ulkopuoliselle rahoitukselle. Useat säätiöt ja rahastot tukevat merkittävillä summilla juuri kulttuurihankkeita, mutta ne eivät rahoita lakisääteisten peruspalveluiden, kuten kirjastojen, rakentamista. Jos päätämme rakentaa vain kirjaston, suljemme heti kättelyssä pois mahdollisuuden saada mittavaa ulkopuolista tukea. Rakentamalla myös aidot kulttuuritilat teemme tulevaisuuteen katsovan päätöksen, joka mahdollistaa aivan uudenlaisia rahoitusmalleja ja kumppanuuksia. Ei ole kestävää jättää näitä mahdollisuuksia käyttämättä.
Mistä tässä hankkeessa on pohjimmiltaan kyse? Se ei ole vain seiniä ja neliöitä. Se on investointi ihmisiin, hyvinvointiin, tasa-arvoon, yhteisöllisyyteen ja kaikkien mahdollisuuteen osallistua kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen.
Tilojen sosiaalinen ulottuvuus on korvaamattoman arvokas. Hyvinvointia edistävät palvelut ovat aina kustannustehokkaampia kuin korjaavat toimenpiteet. Jokainen euro, jonka sijoitamme ennaltaehkäisyyn ja yhteisöllisyyteen, säästää moninkertaisesti euroja sosiaali- ja terveystoimen raskaissa palveluissa.
Hyvät päättäjät, me kilpailemme asukkaista, yrityksistä ja osaajista. Tässä kilpailussa pehmeät arvot ja elämänlaatu nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Kukaan ei muuta kaupunkiin pelkän tehokkaan hallinnon tai matalan veroprosentin vuoksi. Ihmiset muuttavat sinne, missä on hyvä elää, missä on palveluita, elämyksiä ja elävä yhteisö.
Kunnianhimoinen, moderni ja palveleva kirjasto- ja kulttuuritalo on yksi voimakkaimmista pito- ja vetovoimatekijöistä, joita voimme luoda.
- Se on pitovoimaa: se kertoo nykyisille asukkaille, erityisesti nuorille ja perheille, että Loviisa on kaupunki, joka panostaa tulevaisuuteen ja asukkaidensa hyvinvointiin. Se antaa syyn jäädä ja rakentaa elämänsä tänne.
- Se on vetovoimaa: se on käyntikortti, joka houkuttelee uusia asukkaita ja luovien alojen ammattilaisia. Se tekee Loviisasta kiinnostavan kohteen myös lähikuntien asukkaille, jotka tulevat tänne käyttämään palveluita, osallistumaan tapahtumiin ja samalla tukemaan paikallista taloutta.
Tämä on strateginen investointi, joka maksaa itsensä takaisin elinvoimana, kasvavina verotuloina ja positiivisena kaupunkikuvana. Emme saa mennä siitä, missä aita on matalin. Meidän on uskallettava tähdätä korkeammalle ja rakennettava jotain, josta voimme olla aidosti ylpeitä.
Ymmärrämme täysin tiukan taloudellisen tilanteen ja säästöpaineet. Mutta vastuullinen taloudenpito ei ole vain menojen karsimista tässä hetkessä. Se on myös viisaita investointeja tulevaisuuteen. 1,5 miljoonan euron lisäys, jaettuna kolmelle vuodelle (500 000 euroa per vuosi 2027–2029), on hallittavissa oleva panostus suhteessa niihin valtaviin hyötyihin, joita sillä saavutetaan.
Todellinen säästö syntyy siitä, että teemme kerralla valmista ja kestävää. Puolittainen ratkaisu johtaa väistämättä kalliisiin korjaus- ja laajennustarpeisiin tulevaisuudessa. Rakentamalla nyt riittämättömän rakennuksen siirrämme vain suuremman laskun tulevien valtuustojen maksettavaksi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Päätös on meidän. Valitsemmeko lyhytnäköisen säästön vai valitsemmeko rohkean investoinnin tulevaisuuteen ja rakennamme Loviisaan todellisen, elävän sydämen – kirjasto- ja kulttuuritalon, joka palvelee meitä kaikkia vuosikymmenten ajan?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vetoaa teihin kaikkiin: tukekaa muutosesitystämme. Tehdään yhdessä päätös, joka osoittaa uskoa Loviisan tulevaisuuteen. Rakennetaan yhdessä sellainen kirjasto- ja kulttuurikeskus, jonka tämä kaupunki ja sen asukkaat ansaitsevat.
Kiitos.
Koko valtuustoryhmä kiittää mahtavasta vuodesta 2025!
Lämpimästi tervetuloa mukaan Vasemmiston pikkujouluihin pe 12.12. klo 18 Sopukassa, osoitteessa Aleksanterinkatu 10, Loviisa.
