Keskiviikkona syyskuun 16. päivänä Loviisan kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään millaisen, millaisiin ja kenen tarpeisiin vastaavan kirjaston rakennamme, ja keitä se palvelee nyt ja tulevaisuudessa.
Kuntalaisille tehtyjen kyselyjen ja kulttuuritoimijoiden tarvekartoitusten perusteella on selvä, mitä Loviisa tarvitsee: nykyaikaiset tarpeet täyttävän kirjaston, jossa on kunnolliset tilat kulttuurin harrastamiselle, esittämiselle ja mitä monimuotoisemmille tapahtumille.
Kuntalaki velvoittaa meidät päättäjät toimimaan Loviisan asukkaiden hyvinvoinnin puolesta. Pääkirjastomme on ollut jo yli kahdeksan vuoden ajan väistötiloissa, jotka eivät täytä kirjastolain vaatimuksia. Nykyisessä kirjastossa henkilöstöllä ei myöskään ole työhönsä asianmukaisia tiloja.
Yksityiset tapahtumatilat ovat kaupungin elinvoimalle tärkeitä, mutta vastuullinen kaupunki ei voi rakentaa tulevaisuuttaan sen varaan, että yrittäjä pystyy tarjoamaan tilaa kaikkiin tarpeisiin ja ikuisesti. Ensisijainen ja merkittävä tosiasia myös on, ettei Loviisassa ole yhtäkään monitoimitilaa, joka täyttäisi nykyaikaisen näyttämötaiteen keskeiset tarpeet.
Keskusteluissa valtuutettujen kesken tukea hankkeelle löytyy, mutta myös epäilyjä. Entä jos kulttuuritilalle ei löydy käyttäjiä – vaikka toisin on selvityksissä jo todettu? Entä jos investointi ei maksa itseään takaisin?
Vastuullinen taloudenpito sisältää myös rohkeuden investoida pitkäjänteisesti silloin, kun siihen on mahdollisuus. Loviisan vahva taloustilanne antaa siihen nyt hyvän lähtökohdan, vaikka tiedämme myös tulevien vuosien vaativan harkintaa. Juuri siksi investointien on oltava sellaisia, jotka vahvistavat kaupungin elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Jos rakennamme kaikista vaatimattomimman vaihtoehdon, eli kirjaston ilman riittäviä kulttuuritiloja, vain siksi, että tulevaisuus arveluttaa, käytämme silti paljon rahaa tilaan, joka ei edes vastaa tarpeisiin. Se vasta kallis ratkaisu olisi. Puhumattakaan hukkaan heitetyistä mahdollisuuksista, kuten tulevaisuudesta yhä näkyvämpänä ja vaikuttavampana kulttuurikaupunkina ja muualta saatavasta kulttuuritilojen rahoituksesta.
On hyvä muistaa, että kaupunki voi hakea säätiöiltä tukea kulttuuritilaan myös toiminnan aikana, ei ainoastaan rakentamiseen. Mahdollisuudet rahoitukseen kapenevat, jos kulttuuritila yhdistetään liikuntahalliin.
Kaupungin teettämässä selvityksessä tunnistettiin myös lukuisia tulevia maksavia käyttäjiä. Samassa selvityksessä todettiin nykyisten tilojen puutteet muun muassa esteettömyydessä, tekniikassa, akustiikassa ja pukutiloissa. Kysyntää on, mutta sopivaa tilaa yksinkertaisesti ei ole tarjolla.
Kulttuuria ja sille vaadittavia tiloja on kapeakatseista arvioida vain sillä perusteella, kattaako salivuokra jokaisen heti investoidun euron.
Jokainen kulttuuriin sijoitettu euro voi tuottaa yhteiskunnalle jopa 11 euroa bruttokansantuotetta (Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu EPRS). Kulttuurin ja luovuuden ja niiden luoman yhteenkuuluvuuden hyvinvointivaikutuksia ei voi kiistää.
Uudenmaan liiton Uusimaa-kaava 2050 -työssä Loviisa on tunnistettu kulttuurikeskukseksi. Uudenmaan maakuntaohjelman Onnellisten Uusimaa -painopisteessä kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus ovat keskeisiä tavoitteita. Kirjasto- ja kulttuuritalo on konkreettinen tapa toteuttaa tätä jo aiemmin tunnistettua kehityssuuntaa – nyt myös oman kaupunkistrategiamme mukaisesti.
Me olemme valmiita päättämään saamiemme tietojen ja selvitysten perusteella. Kulttuuri tuo hyvinvointivaikutusten lisäksi myös euroja ja lisää vetovoimaa. Tehdään yhdessä kaiken tämän mahdollistava päätös.
Loviisalaiset haluavat, tarvitsevat ja ansaitsevat kunnollisen kirjaston ja nykyaikaiset kulttuuritilat.
Anni Kulmala (Vas.), Ruut Luukkonen (Vas.)
Meri Lohenoja (SDP), Thomas Rosenberg (RKP)
Daniel Thomasson (Kesk./sit.), Denise Niemi (Vihr.)
Maaria Mäntysaari (Kok./sit.)
Dags att erkänna att Lovisa är en kulturstad
På onsdagen den 16 september samlas stadsfullmäktige i Lovisa för att besluta om det nya bibliotek vi ska bygga – hurdant det ska bli, vilka och vems behov det ska uppfylla och vem det ska betjäna nu och i framtiden.
Utgående från de enkäter och behovsanalyser som gjorts bland både invånare och kulturaktörer är det klart vad vi behöver: ett bibliotek som uppfyller dagens behov, med tillräckliga utrymmen för att både utöva och framföra kultur, och för evenemang av de mest olika slag.
Kommunallagen förpliktigar oss beslutsfattare att agera med Lovisabornas välfärd för ögonen. Vårt huvudbibliotek har redan i mer än åtta år funnits i tillfälliga utrymmen som inte uppfyller bibliotekslagens krav, och där personalen saknar ändamålsenliga arbetsutrymmen.
Det är för stadens livskraft viktigt att enskilda entreprenörer erbjuder evenemangsutrymmen, men en stad som känner sitt ansvar kan inte bygga sin framtid på att företagare erbjuder utrymmen för alla olika typer av behov, och för all framtid. Ett ofrånkomligt faktum är också att det i Lovisa i dag inte finns ett enda allaktivitetsutrymme som uppfyller de viktigaste behoven för modern estradkonst.
I diskussionerna bland förtroendevalda har det visat sig finnas stöd för projektet, men också tvivel. Tänk om det inte finns tillräckligt många som använder de nya kulturutrymmena – även om man i utredningarna konstaterat att behoven finns. Och tänk om vi aldrig får tillbaka det vi investerat?
Men ansvarsfull ekonomisk hushållning innebär också att man har mod att investera på lång sikt då man har en chans. Stadens goda ekonomiska situation ger nu en ypperlig möjlighet, även om vi vet att de kommande åren också kräver eftertanke. Men just därför bör investeringarna vara sådana att de stärker stadens livskraft och kommuninvånarnas välfärd långt in i framtiden. Om vi nu bygger enligt det blygsammaste alternativet, dvs. ett bibliotek utan tillräckliga kulturutrymmen, bara för att vi är osäkra inför framtiden, satsar vi ändå stora summor på utrymmen som inte ens motsvarar behoven. Och det skulle minsann vara en dyr lösning. För att inte tala om alla bortkastade möjligheter, som att Lovisa i framtiden skulle framstå som en allt synligare och mer inflytelserik kulturstad. Eller all den externa finansiering man kunde få för kulturutrymmena.
För vi bör minnas att staden kan erhålla fondstöd också för verksamheten i kulturdelen, och inte bara för att bygga den. Däremot minskar möjligheterna till fondfinansiering ifall kulturdelen kombineras med en idrottshall.
I den utredning som staden gjort kom man till att utrymmena också skulle ha ett stort antal betalande användare. Den visade också att de nuvarande utrymmena har brister ifråga om tillgänglighet, teknik, akustik och omklädningsutrymmen. Det finns alltså efterfrågan, men helt enkelt inga lämpliga utrymmen.
Det är att ha ett alltför snävt perspektiv på kulturen och de utrymmen den behöver om man bedömer dem enbart utgående från om hyran för utrymmena omedelbart täcker varje euro man investerat.
Varje euro som investeras i kultur kan för samhället avkasta upp till 11 euro av bruttonationalprodukten (EU-parlamentets forskningstjänst EPRS). Det går inte att förneka välfärdseffekterna av satsningar på kultur och kreativitet, och den gemenskap de ger upphov till.
I Nylandsplanen 2050, som gjorts upp av Nylands förbund, betecknas Lovisa som ett kulturcentrum. Och i det nyländska landskapsprogrammets är kulturell mångfald och kulturellt deltagande centrala målsättningar. Ett biblioteks- och kulturhus är ett konkret sätt att förverkliga denna målsättning – och nu också i linje med vår egen stadsstrategi.
Vi är färdiga att fatta beslut utgående från de uppgifter och utredningar vi har fått. Kulturen ger inte bara välfärdseffekter utan också euron och utökad livskraft. Låt oss tillsammans fatta ett beslut som möjliggör allt detta.
Lovisaborna vill ha, behöver och förtjänar ett ordentligt bibliotek och moderna kulturutrymmen.
Anni Kulmala (Vf), Ruut Luukkonen (Vf)
Meri Lohenoja (SDP), Thomas Rosenberg (SFP)
Daniel Thomasson (C/ob.), Denise Niemi (Gröna)
Maaria Mäntysaari (Saml/ob.)
